torstai 9. huhtikuuta 2015

Syndroma cervicobrachiale, jälkisanat

Melko tarkkaan kolme ja puoli viikkoa sitten, 16.3., jouduin menemään lääkäriin erittäin piinallisen olkavarren säryn takia. Vihlonta alkoi oikean lapaluun tienoilta ja jatkui käsivarren ulkosyrjää ranteeseen asti, etu- ja keskisormi olivat puuduksissa. Diagnoosiksi tuli ns. hiirikäsi, jota hoidettiin kaiken kaikkiaan neljällä akupunktiokerralla + ensimmäisen käynnin yhteydessä viikoksi jätetyillä akunastoilla. Valitettavasti akupunktiosta tai -nastoista ei ollut mitään apua. Ei myöskään Voltaren Forte -geelistä, jota piti hieroa käsivarteen. Viikon lääkekuuriksi annetulla Arcoxialla ei myöskään ollut minkäänlaista vaikutusta. Voitte uskoa, että olisin koittanut lähes mitä tahansa hoitokeinoa tai lääkitystä siinä vaiheessa, kun hermosärkyä oli kestänyt puolitoista viikkoa. Luontaishoitola Mesihelmen hieronta oli ainoa, josta sain hetkeksi helpotusta mutta hierojallekaan en voinut mennä ensimmäisen viikon aikana, kun yläselkä oli täynnä akunastoja.

Sairausloman puolivälissä 25.3. sain lääkkeeksi Lyricaa, jonka sivuvaikutukset olivat selosteen mukaan varsin mittavat. Onneksi kärsin itse vain suun kuivumisesta sekä flunssankaltaisista oireista ja unettomuudesta eli yleisemmät huimaus ja pahoinvointi menivät minulta ohi. Lyricankin annostusta piti ensin kaksin-, sitten kolminkertaistaa, ennenkuin sain säryn laantumaan siedettävälle tasolle. Nyt on jo hyvä tilanne vaikka etu- ja keskisormi ovat jatkuvasti puuduksissa ja vihlonta aika ajoin muistuttaa itsestään. Syön edelleen Lyricaa, joten en oikeastaan tiedä onko särky vähentynyt parantumisen myötä (eli hermopinne vapautumassa) vai ainoastaan siksi, että särkyä on lääkitty pois. Viikonloppuna aion joka tapauksessa vähentää Lyrican annostusta ja katsoa miten käy.

Tietokoneen (hiiren) käyttö piti tietysti lopettaa täysin ensimmäisen sairauslomaviikon ajaksi. Toisella viikolla naputtelin läppärilläni satunnaisia kymmenen-viidentoista minuutin jaksoja ja lopetin heti, kun alkoi tuntua liian ikävältä. Kolmannella viikolla uskalsin kirjoitella jo pidempään mutta tunninkaan yhtäjaksoista rupeamaa en koneella ollut.

Tänään oli sitten toinen työpäivä yli kolmen viikon tauon jälkeen. Eilinen sujui kohtuullisen hyvin, tämä päivä jo paremmin paitsi että ääneni yllättäen käheytyi täysin. Kuiskimalla siis menty tämä päivä. Mutta onpahan välillä muutakin ajateltavaa kuin käsi ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti