Hyvinvointia ja hemmottelua

WGH, Work Goes Happy. Wanha Satama oli tänään lastattu täyteen työelämän ja työhyvinvoinnin asiantuntemusta. Vielä kun se kaikki jalkautuisi työpaikoillekin, niin mikäs olisi töitä tehdessä. Totuus on kuitenkin usein toisenlainen, kauniita sanoja kyllä riittää mutta teot eivät yllä samalle tasolle. Yhden asian voi silti jokainen tehdä itse - vaikuttaa omaan asenteeseensa. Tom Pöystin esityksen sanoin "Ei ole peilin vika, jos naama on vino". Pienikin korjausliike auttaa, kääntää vain suupielet ylöspäin ja siinä se on.

Ei elämä (työelämä varsinkaan) aina kivaa ole ja joskus on hyvä päästellä ärräpäitä. Ja välillä on suorastaan terapeuttista rypeä itsesäälissä. Mutta usein on myös mahdollista tehdä valintoja: voit ihan itse päättää hymyiletkö vastaantulijalle vai mulkaisetko vain happamasti, jolloin teidän kummankin päivä on vaarassa mennä pilalle.

Hymyileminenkin käy tosin työstä. Tänään nimittäin osallistuin myös yhden nettisivuston mainoskuvauksiin ja kun olin tuijottanut kameranlinssiä kymmenen minuuttia, alkoi hymy muistuttaa enemmän jäykkää irvistystä kuin iloista ilmettä. Puhumattakaan siitä, että poseeraaminen olisi luonnistunut jotenkin helposti; ehei, kyllä se vaatii kovaa työtä. Olen kuitenkin iloinen, että uskaltauduin mukaan. Uusia kokemuksia kannattaa aina haalia ja niiden muisteleminen jälkeenpäin saa lähes poikkeuksetta hyvälle tuulelle. Toivottavasti hymyilyttää myös siinä vaiheessa, kun kuvat tulevat julki...

Päivään mahtui myös suoranaista luksusta, joka viimeistään rentoutti kasvolihakset aitoon hymyyn. Ravintola Salutorgetin Afternoon Tea höystettynä Lansonin shampanjalla oli täydellinen päätös hyvin alkaneelle päivälle.