...vai loputon työmaa?
Olen eilen ja tänään viettänyt lähes koko päivän pihatöissä ja nyt alkaa selkä olla siinä kunnossa, että ihmettelen mikäli pääsen aamulla sängystä ylös voihkaisematta. Kyykkääminen ja konttaaminen ei muutenkaan enää tällä iällä ole niin helppoa kuin jokunen vuosikymmen sitten... Mutta en valita enempää - kyllä pieni plantaasini sentään ehdottomasti kallistuu enemmän mielenrauhan kuin työmaan puolelle.
Eilen nyhdin kyykky- ja konttausasennossa rikkaruohoja laattakivetyksen saumoista. Puuhassa meni lähes kaksi tuntia mutta tulipahan tehtyä. Tänään pistin paremmaksi ja kyykkäsin liki kolme tuntia putsaten lehtiä ja muuta roskaa terassin lattialautojen rakosista. Polvet eivät ihme kyllä pistäneet pahakseen mutta selkä, niska ja hartiat olivat koetuksella. Toisaalta ruumiillinen työ tekee joka tapauksessa hyvää kaiken sisälläistumisen ja läppärintakomisen jälkeen :)
Se huono puoli näissä loistosäissä tosin on, että opiskelut ovat jääneet vähän retuperälle. Omaatuntoa kolkuttaa tekemättömät kotitehtävät ja nyt olisi vielä loppukirin paikka - kouluhan päättyy parin viikon päästä ja mikäli mielin saada hyvät arvosanat, pitäisi tosiaan ryhdistäytyä myös opintojen suhteen.
No, arki alkaa taas ylihuomenna ja olen luvannut itselleni viettää maanantaina ainakin kolme tuntia kotitehtävien parissa. Siinä ajassa en tosin pääse kuin alkuun mutta onneksi arkea jatkuu perjantaihin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti