perjantai 8. tammikuuta 2016

Nolon hyvä

Miksi ihmeessä kehujen vastaanottaminen on niin vaikeaa? Sain työnhakua varten henkilökohtaisen suosittelukirjeen ja sen lukeminen suorastaan punastuttaa - olenko oikeasti niin hyvä kuin suosittelija antaa ymmärtää? Toisaalta, miksen olisi! Ja tuskinpa suosittelija omaa arvovaltaansa ja asiantuntemustansa asettaisi vaakalaudalle minun takiani, joten eiköhän hän sanojensa takana seiso, jos joku potentiaalinen työnantaja häneen ottaa yhteyttä.

Kaiken nolostelun jälkeen kirjeestä jäi kyllä tosi kiva fiilis. Ja ennen kaikkea usko itseeni: tekstintekeminen on se asia, jossa oikeasti olen hyvä. Luvut ja numerot tällä erää hiiteen, nyt annan tilaa kirjaimille ja sanoille!

Kirjastosta varasin jo lisää opiskeltavaa aiheeseen liittyen. Vaikka olenkin jo hyvä, aina on varaa parantaa. Ja kuka se mahtoikaan sanoa, että tullakseen hyväksi kirjoittajaksi, on ensin oltava hyvä lukija. Onnekseni olen lukenut aina!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti