Puolukkapiirakka kinuskikastikkeella

Illan saunavieraita varten piti loihtia jotain hyvää kahvin kanssa. Koska olen perso makealle, kehittelin puolukkapiirakan höystettynä paksulla kinuskikastikkeella. Piirakka on myös gluteeniton, joten se sopii monenlaiselle herkuttelijalle.

Taikinaan tuli mausteeksi ripaus kardemummaa sekä kanelia ja vaniljasokeria

Piirakka on vielä uunissa, joten mausta tai ylipäänsä onnistumisesta ei vielä voi sanoa mitään - mutta kun aineet on hyvät, niin ei kai lopputuloskaan muuta voi olla :)

Uuniin menossa

KINUSKINEN PUOLUKKAPIIRAKKA

100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl jauhettua kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
1 dl kermaa

2 dl puoukoita

Kinuski
1 dl kermaa
1 dl fariinisokeria

Aloita keittämällä kinuski miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia. Itse jouduin tällä kertaa korvaamaan fariinisokerin 0,5 dl tavallista sokeria, 0,5 dl raakaruokosokeria sekä lorauksella tummaa siirappia.

Vaahdota voi ja sokeri, lisää kananmuna reippaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa.

Vuoraa tasapohjainen vuoka (halkaisijaltaan noin 23 cm) leivinpaperilla. Helpoiten se onnistuu, kun käytät leivinpaperin nopeasti vesihanan alla, puristelet kastuneen paperin ruttuun ja oiot uudelleen. Tämän jälkeen pehmeä paperi on helppo muotoilla vuokaan.

Levitä nuolijan avulla puolet taikinasta vuokaan. Valuta pinnalle pari lusikallista kinuskikastiketta ja levitä päälle loput taikinasta. Kaada puolukat taikinalle, valuta pinnalle puolet jäljellä olevasta kinuskikastikkeesta ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Uunista otettuasi valuta loput kinuskista kuuman piirakan päälle ja jätä jäähtymään.

Puolukkapiirakka toscakuorrutuksella

En mitenkään malttanut odottaa viikonloppuun asti, kun sattumalta näin tänään HS Ruoka-sivustolla puolukka-toscakakun ohjeen. Mantelilastut jouduin kipaisemaan kaupasta mutta muuten ainekset tähän helppoon kakkuun löytyivät kotoa. Ja veikkaan, että ohjeen lopussa mainittu vaniljakastike ei ole tarpeen; jäätelönokareen voisin ehkä kakkuviipaleen komistukseksi laittaa, jos sitä sattuisi olemaan.

No niin, päivitys jäi eilen kesken, kun tuli yllättäen muuta tähdellisempää tekemistä :) Mutta toscakuorrutteinen puolukkakakku oli tosiaankin mielettömän hyvää - makea toscka tasasi hyvin puolukan kirpeyttä. Tätä teen ehdottomasti toistekin, nyt kun niitä puolukoita riittää.

Yhden sortin meditaatiota

Hidas ruoanlaitto on yhden sortin meditaatiota. On ihanaa maistella, maustella ja vain katsella liedellä raukeasti pulpahtelevaa kastikepannua. Tekeillä on sienimuhennos huomista kuorrutettua kukkakaalia varten. Koska Porvoon metsät eivät tänään olleet suosiollisia sienestäjää kohtaan, pannulle valikoitui kaupasta kotimaisia viljeltyjä herkkusieniä ja makulisäksi omista kätköistä kourallinen kuivattuja suppilovahveroita. Sekaan silputtu sipuli ja valkosipulinkynsi, suolaa, valkopippuria, sokeriripaus, kermaa ja maitoa. Ja sherryntilkka, kun sitäkin sattui olemaan.

Voi olla, että joudun jo iltapalaksi maistelemaan muhennostani paahdetun ruisleivän päällä...

Ihan vailla saalista ei metsä sentään jättänyt vaan kotiintuomisina oli viiden litran sangollinen puolukoita - jotka olivat nipin napin kypsiä. Ihmeen myöhässä on puolukkasatokin tänä syksynä ollut. Hesarissa jo kuluneena viikonloppuna kehotettiin kaikkea kansaa menemään metsiin mutta veikkaanpa, että vasta ensi viikolla alkaa sato olla oikeasti kypsää. Toivottavasti pääsen apajille vielä uudelleen, sillä puolukkakiisseli ja vispipuuro tekisivät taatusti kauppansa useammankin kerran pakkasen paukkuessa nurkissa. Ja taitaisi se puolukkasurvoskin maistua kaalikääryleitten tai poronkäristyksen seurana. Eikä kinuskilla maustettu puolukkapiiraskaan liene hullumpaa, pitää vain jostain löytää ohje - tai kehitellä sellainen itse.

Aprikoosihilloa aamujen iloksi

Otsikko on hiukan harhaanjohtava, sillä hillo ei oikeastaan ole aamujeni iloksi vaan tein sen toimeksiantona ensi viikon vaellusreissuamme varten. Herkuttelemme patikointimatkoillamme varsin hyvin ja hillo pääsee juhlistamaan five o´clock tea -hetkeämme.

Haluan kuitenkin jakaa ohjeen, koska tämän hillon keittäminen ei ole sesongista kiinni vaan makeaa herkkua voi loihtia purkillisen aina, kun tekee mieli jotakin hyvää paahtoleipänsä tai croissantinsa päälle.

APRIKOOSIHILLO

1 pss kuivattuja aprikooseja (250 g)
1 appelsiini
1 dl sokeria
2-3 desiä vettä

Pilko aprikoosit saksilla kattilaan. Pese appelsiini huolellisesti kuumalla vedellä, raasta sen kuori ja purista mehu. Kaada kuoriraaste ja mehu aprikoosien päälle. Huuhdo mehupuristin vedellä (2-3 desiä), jotta saat kaikki maut talteen ja kaada vesi muiden ainesten päälle. Aprikoosien tulisi peittyä nesteeseen mutta ei uiskennella siellä ihan valtoimenaan (paitsi jos haluat löysempää hilloa). Anna turvota tunnin tai pari ja lisää sitten sokeri. Keitä miedolla lämmöllä 20-30 minuuttia välillä pohjaa myöten sekoittaen. Kun aprikoosit ovat kunnolla pehmentyneet, soseuta keitos halutessasi sauvasekoittimella. Voit tässä vaiheessa vielä lisätä pienen vesitilkan, jos hillo on kovin jämäkkää. Kiehauta siinä tapauksessa keitos vielä kertaalleen. Purkita yhteen tai kahteen kuumennettuun purkkiin ja kierrä kannet tiukasti kiinni.

Cuisipron raastin on kätevä ja terävääkin terävämpi. Tässä annoksessa ei vielä ole lisättyä vettä.

Onneksi hilloa tuli pienen maistiaispurkin verran myös ihan omaan käyttööni. Viikonloppuna testaan sen croissantin kera. Väri ainakin ilahduttaa pimeänä ja sateisena aamuna :)

Valmista hilloa tuli noin 5 desiä.